Pohjoismaissa kiritään kohti kestäviä hankintoja

Kestävillä hankinnoilla tarkoitetaan prosesseja, joissa tavaroita ja palveluita pyritään hankkimaan tavalla, joka huomioi sekä ostojen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, että toimittajien käytännöt. Hankintojen aiheuttamat vaikutukset kiinnostavat vuosi vuodelta enemmän, eri organisaatioiden pyrkiessä pienentämään ympäristöjalanjälkeään ja vähentämään toimintojen haitallisia vaikutuksia.

Yksi merkittävä kestävyyden edistäjä Pohjoismaissa ovat eri ympäristölainsäädännöt. Useissa Pohjoismaissa on käytössä ympäristöä suojaavia lakeja ja määräyksiä, joiden rikkominen voi aiheuttaa merkittäviä sakkoja tai muita rangaistuksia. Näin lainsäädäntö ohjaa omalta osaltaan yrityksiä toimimaan vastuullisemmin. Suomessa ympäristö – ja sosiaalisia näkökulmia tuetaan mm. kansallisen hankintalain (1397/2016) avulla.

Ohjeistusten lisäksi yleisellä keskustelulla ja mediahuomiolla on oma roolinsa yritysten yhteiskuntavastuun toteutumisessa. Monet pohjoismaiset organisaatiot ovat julkisesti sitoutuneet toimimaan vastuullisesti ja näkevätkin kestävät hankinnat tärkeänä osana tätä työtä. Tämä pätee erityisesti laajaa näkyvyyttä saaviin, monikansallisiin yrityksiin, joilta kuluttajat ja sidosryhmät vaativat konkreettisia tekoja kestävän kehitykseen puolesta.

Konkreettisia toimia vastuullisuuden puolesta

Ruotsin valtio on yksi esimerkki pohjoismaisesta organisaatiosta, joka on omaksunut kestävien hankintaprosessien mallin toiminnoissaan. Vuonna 2013 maassa asetettiin useita ohjeistuksia, joiden mukaisesti julkisen sektorin haluttiin jatkossa tekevän tuotteiden ja palveluiden ostoja. Ohjeisiin sisältyi suosituksia tavoista arvioida tuotteiden ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia – sekä sitä, kuinka toimintatapoja voitaisiin parantaa yhteistyössä toimittajien kanssa.

Ruotsin valtion lisäksi useat pohjoismaiset julkisen sektorin organisaatiot ovat ottaneet kestävän kilpailutuksen osaksi toimintaansa. Yhtenä esimerkkinä on Norjan Talousministeriö, joka on ottanut käyttöön useita kestävän kilpailutuksen ohjeistuksia. Nämä ovat niin ikään varmistaneet, että julkisen sektori pyrkii toimimaan ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset huomioiden.

Suomessa on julkistettu uusi ympäristömerkki, jonka käyttäjä sitoutuu edistämään virallisten ympäristömerkkien käyttöä hankinnoissaan.  Valtioneuvoston kanslian Sitoumus2050-sivusto kokoaa yhteen toimenpidesitoumuksia kestävän kehityksen puolesta. Yhteisenä tekijänä ovat konkreettiset toimenpiteet, jotka vievät eteenpäin YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteita.

Julkisen sektorin lisäksi, myös useat pohjoismaiset yritykset haluavat tehdä oman osansa, kuten esimerkiksi ruotsalainen huonekalujätti IKEA. Yritys on sitoutunut kestävyyteen jo vuosien ajan ja organisoinut useita sisäisiä aloitteita vastuullisen ostoprosessin varmistaakseen. Näitä ovat muun muassa IKEAn omien tuotteiden ympäristövaikutusten seuraaminen, yhteistyö toimittajien kanssa sekä laskelmat tuotteiden elinkaaresta.

Yleisesti ottaen, kestävillä hankinnoilla on erittäin merkittävä osuus pohjoismaisten organisaatioiden vastuullisuuspyrkimyksissä. Seuraamalla ostojen vaikutuksia ympäristön ja yhteiskunnan kannalta, voimme vähentää hiilijalanjälkeämme ja olla mukana tekemässä kestävämpää huomista.

 

Lähde: Motiva

 

Ota yhteyttä